Tuloksellista tunneälyä vai pelkkää puhetta?

Tunneäly puhuttaa nykyisin paljon. Kuinka paljon johtajan tunneälykkyys vaikuttaa työn tehoon? Entä koko tiimin hyvinvointiin? Voiko tunneälyä kehittää vai onko se geeneissä? Vai onko tämä kaikki turhaa pehmoilua? Näihin kysymyksiin hain vastauksia asiantuntijan kanssa käydyssä keskustelussa.

Tapaan Terveystalon johtavan organisaatiopsykologin Annamari Heikkilän Kampin toimipisteessä. Psykologi porhaltaa paikalle iloisesti hymyillen ja ojentaa molemmat kätensä lämpimään halaukseen. Olemme tavanneet viimeksi yli 15 vuotta sitten tehdessämme yhteistyötä lääkärien koulutustilaisuuksissa. ”Anteeksi että tulen näin kiireellä! Kun käyn täällä, pysähdyn aina juttelemaan niin monen kanssa”, hän nauraa. Tunneälykkään ihmisen sydämellinen tapa kohdata ihminen, ajattelen mielessäni.

Pohdiskelemme aluksi sitä, miten paljon tunneälyn merkitys työelämässä on viime vuosina kasvanut. ”Kyky johtaa itseään ja ajatuksiaan on noussut uudella tavalla esiin. Tähän vaikuttaa rakenteellinen muutos työelämässä, sillä nykyisin tehdään entistä enemmän ajattelutyötä. Ennen työnteko oli konkreettisempaa ja maanläheisempää. Vaatimukset työssä alkoivat muuttua tietoyhteiskunnan kehittyessä”, Annamari kertoo.

Mikä tunneäly?

Valotetaanpa hieman termiä tunneäly. Tunneäly eli emotionaalinen älykkyys on kyky tunnistaa, ymmärtää, hallita ja käyttää omia ja muiden tunteita tehokkaasti erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Voidaan sanoa, että kyseessä on yhdistelmä kognitiivisia ja emotionaalisia taitoja, jotka auttavat sukkuloimaan monimutkaisissa sosiaalisissa ja tunneperäisissä ympäristöissä ja tilanteissa. Tunneälyn alle kuuluu neljä eri osa-aluetta, jotka ovat: itsetuntemus, itsehallinta, sosiaalinen tietoisuus ja suhteiden hallinta.

Ajattelutyö vaatii tunneälykästä kanssakäymistä

”Tunteidensäätely ei ollut ennen samalla merkitystasolla, kuin nykyisessä työelämässä. Sosiaalinen vuorovaikutus osana työtä on muuttunut valtavasti, sillä nykyisin joudutaan viestimään paljon enemmän, liikutaan abstraktimmalla tasolla. Reflektiivisyyden taito johtamisessa onkin nyt erityisen merkittävää”, Annamari sanoo.

Reflektiivisyydellä Annamari Heikkilä tarkoittaa tässä kykyä havainnoida mitä omassa mielessä tapahtuu. Se vaatii uteliaisuutta omiin asenteisiin ja tunteisiin. Toisena tärkeänä seikkana hän mainitsee mentalisoinnin taidon; pystytään pitämään mielessä sekä oma että toisen mieli.

”Koska johtajan työ on vuorovaikutustyötä, kiinnostus myös mielen sisäisiin asioihin on tärkeää. Ennen mietittiin enemmän operatiivisella tavalla; strategiat, roadmapit ja tulosten mittaamiset olivat tehokkuutta. Nykyään se ei enää riitä, vaan mukaan tarvitaan inhimillisyyttä. Inhimillisyys luo psykologista turvallisuutta”, Annamari summaa.

Kyseessä ei siis ole turhaa pehmoilua, vaan nykyajan vaatimuksiin vastaamista oikeanlaisella viestinnällä. Kiireisessä ja kuormittavassa työssä on olennaista, että perusviestintä sujuu ja voidaan keskittyä hyvillä mielin olennaiseen – eli bisneksen tekoon!

Jo varhaiskasvatuksessa panostetaan nykyisin tunneälykkyyteen. Eli suomalaisissa kouluissa ja päiväkodeissa opetetaan näitä taitoja. Rakennetaan arvoja ja merkityksellisyyttä siihen, miten kohdata toinen ihminen. Tämä saa miettimään, miltä maailma ja työelämä näyttää, kun nämä jo varhain tunneälyyn kasvatetut ihmiset pääsevät työelämän pyörteisiin!

Entä miten tunneälyä voi kehittää?

”Tunneälyään on mahdollista kehittää myös aikuisiällä. Itseymmärryksen kasvu on tärkeää, sillä muuten ei voi oppia ymmärtämään toisiakaan. On keskeistä miettiä omat asenteet ja arvot, millainen ihmiskuva minulla on johtajana? Vuorovaikutus toisten kanssa on ainoa keino kehittyä toisten kanssa toiminnassa. On altistuttava tutkimaan itseään ja myös näkemään muiden silmin itsensä”, Annamari Heikkilä toteaa.

Annamari kehottaa käyttämään apuna erilaisia persoonallisuustestejä (esim. Big5-testit, joilla on tieteellinen vankka tutkimuspohja). Ne auttavat ymmärtämään ja kehittämään itseään ja tiimiään. Myös säännölliset esihenkilöpalautteet ovat tärkeitä. Arjessa pitää lisäksi investoida aikaa kuuntelulle.

”Uteliaisuus on keskeistä, jotta voi kehittyä ihmisenä. Täytyy olla aidosti kiinnostunut ns. pehmeistä kyvyistä. Saattaa olla myös rankkaa työtä kehittää tunneälyään. Geenit ja lapsuudessa kehittynyt kiintymysrakenne vaikuttavat tunneälyyn, samoin kulttuurirakenne eri maanosissa. Esimerkiksi itä- ja länsi-suomalainen kulttuuri ja tapa kommunikoida eroavat usein toisistaan”, Annamari kertoo.

Miten tunneäly näkyy johtamisessa?

Tunneäly voi näkyä monella eri tasolla johtamisessa ja lisäksi se vaikuttaa johtajan omaan henkiseen hyvinvointiin. Johtajan vointi taas heijastuu suoraan tiimiin ja työtehoon. Huumorikin voi joskus toimia erinomaisena tunneälyn keinona. Jos vaikeassa tilanteessa osaa valjastaa huumorin apukeinoksi, voi se tukea jaksamista ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Yhteisön oma huumori etenkin saattaa toimia hienosti. Mutta tässäkin on oltava varovainen ja tiedettävä mikä toimii, mikä ei.

”Tunneäly vaikuttaa siihen, miten kykenen tarkastelemaan omaa suhdettani johtamiini ihmisiin ja tähän työhön. Omasta työstään voi saada paljon kiinnostavampaa kehittämällä omaa tunneälyään. Näin ymmärtää paremmin muita ihmisiä ja voi valjastaa ihmisten vahvuudet tukemaan työtehtävää. Tällä tavoin voi muokata työtehtäviä ja auttaa työntekijää menestymään”, Annamari Heikkilä kuvailee.

Jos johtajalla ei ole tunneälyä, henkilöstö saattaa Annamarin mukaan kokea, ettei heitä arvosteta, perustarpeet eivät täytyt, he eivät tule kuulluksi. Ja tämä näkyy tietysti sitoutumisessa, halussa antaa kaikkensa ja luovuuden käytössä. Lisäksi tulee ristiriitoja ja konflikteja sekä sairasteluita. Tunneälyyn kuuluu kyky käyttäytyä ja toimia viisaasti.

Kysyn psykologilta vielä, voiko tunneälyn avulla parantaa yrityksen tuloksia? Vastaus on hyvin selkeä, voi, todellakin, ja tutkitusti.

”Tämä on edelleen alihyödynnetty resurssi. Yrityksissä pitäisi panostaa inhimillisyyden rakentamiseen ja palautekulttuuriin. Mutta pelkällä hyvällä tahdolla asiat eivät muutu, vaan tunneälyn hyödyntämisen on oltava johdon listalla, muuten mitään ei tapahdu. On aika helppo ymmärtää, että hyvinvoiva tiimi tekee myös hyvää tulosta, silloin heitä on tuettu, kuunneltu ja valjastettu käyttöön parhaat osaamisalueet”, Annamari painottaa.

Tunneäly ei ole vain muotisana, vaan keskeinen osa nykyaikaista johtajuutta ja organisaatioiden menestystä. Tähän Annamarin kommenttiin on hyvä lopettaa keskustelu. Ihailemme hetken ikkunoista säteilevää marraskuista aurinkoa ja siirrymme seuraaviin töihin omille tahoillemme, hymyssä suin.

/Riitta Rautakoura, Executive Consultant, Birn+Partners Finland