Käytännöllinen ja hyvä johtajuus perustuu olennaisesti ihmisten välisten suhteiden ja dynamiikan ymmärtämiseen, erityisesti yrityksen hallituksen ja johtoryhmän sisällä. Tämä tärkeä osa-alue jää kuitenkin usein sivuun, mikä johtaa väärinkäsityksiin, luottamuspulaan ja heikentyneeseen tuottavuuteen. Miksi ihmissuhteet, johtajuuden kulmakivi, unohdetaan niin usein?

Käytännössä johtajat keskittyvät strategiaan, budjetteihin ja prosesseihin ja saattavat kohdella ihmissuhteita usein toissijaisina tai olettavat, että ne hoituvat itsestään. Yleinen käsitys on, että menestys syntyy pääasiassa toiminnan tehokkuudesta ja hyvin suunnitelluista toimintamalleista. Kuitenkin johtajuus on pohjimmiltaan ihmisiä – heidän tarpeitaan, näkökulmiaan ja vuorovaikutustaan. Vaikka päätöksentekokeskusteluissa keskitytään usein tehtäviin ja tuloksiin, niitä muokkaavat ihmissuhdedynamiikat jäävät usein huomioimatta.

Johtamisen vaatimukset vievät usein toimitusjohtajilta ja johtoryhmän jäseniltä aikaa henkilökohtaiselle kehittymiselle. Kuitenkin ohjelmat, jotka yhdistävät yhteisiä kokemuksia ja yksilöllistä tukea, tarjoavat tehokkaan ja käytännöllisen ratkaisun kasvuun. Johtamiskoulutusohjelmat, jotka yhdistävät asiantuntijoiden osaamisen, vertaisoppimisen, mentoroinnin ja henkilökohtaisen valmennuksen, voivat tehokkaasti ja käytännönläheisesti korostaa johtajuuden usein unohdettua ihmissuhdeulottuvuutta. Tämä johtaa parempaan tiimidynamiikkaan, parempiin päätöksiin ja kasvaneeseen tuottavuuteen.

Ihmissuhdedynamiikan ymmärtäminen ja hallitseminen on kriittistä johtajuudelle, mutta se vaatii muutakin kuin teoreettista tietoa. Se vaatii pohdiskelua ja monipuolisia näkökulmia, joissa vertaisoppimisesta tulee korvaamatonta. Turvallisessa ja yhteistyöhön kannustavassa ympäristössä johtajat voivat jakaa avoimesti haasteitaan ja oppia, miten muut ovat selviytyneet vastaavista tilanteista. Näin syntyy oivalluksia, jotka resonoivat käytännön tasolla.

Henkilökohtainen johtajuusvalmennus tuo jakamiseen yksilöllisen ulottuvuuden, joka auttaa johtajia viemään oivallukset käytäntöön. Mentorien ja valmentajien avulla johtajat voivat purkaa monimutkaisia ihmissuhdehaasteita ja saada työkaluja, jotka parantavat sekä heidän yhteyksiään muihin että heidän johtamistaan. Tämä käytännönläheinen lähestymistapa varmistaa, että johtajien kasvu on sekä teoreettista että jokapäiväiseen johtamiseen soveltuvaa.

Itsearviointi on keskeistä johtajuuden kasvulle ja kehitykselle

Miksi itsearviointi on niin vaikeaa monille johtajille? Itsearviointi on haastavaa monille johtajille, ja syyt ovat ilmeisiä. Johtajien arki on täynnä kokouksia, suuria päätöksiä ja jatkuvia vaatimuksia. Kuka ehtii pysähtyä ja miettiä, kun aina on jotain kiireellistä hoidettavana? Pohdiskelu tuntuu usein ylellisyydeltä, kun tehtävälista ei koskaan lyhene. Kyse ei kuitenkaan ole pelkästä ajasta. Rehellisyys itselle – omien vahvuuksien, heikkouksien ja sokeiden pisteiden tarkastelu – voi olla pelottavaa. Johtajat kokevat usein tarpeen näyttää aina itsevarmoilta ja kykeneviltä, joten parannusalueiden esiin kaivaminen voi tuntua riskialttiilta. Lisäksi monilla työpaikoilla arvostetaan toimintaa enemmän kuin pohdintaa. Itsearvioinnille varattu aika saattaa jopa näyttää siltä, että epäröit tai et ole tuottava.

On myös kulttuurinen kiireisyyden ihannointi. Tekeminen tuntuu aina tärkeämmältä kuin hiljaa ajatteleminen. Lisäksi monet johtajat eivät tiedä, mistä aloittaa. Ilman työkaluja tai ohjausta pohdiskelu voi tuntua päämäärättömältä tai paljastaa epämiellyttäviä totuuksia – menneitä virheitä, haitallisia tapoja tai asioita, jotka vaativat vakavaa työtä. On helpompi jatkaa eteenpäin kuin kohdata nämä asiat.

Johtajuus voi myös olla eristävää. Monilla johtajilla ei ole luotettavia henkilöitä, joilta voisi saada rehellistä palautetta tai suurten linjojen näkökulmaa. Kun koko organisaation paino on harteilla, sisäänpäin katsominen voi tuntua vain yhdeltä ylimääräiseltä taakalta. Ulkoiset paineet – tavoitteiden saavuttaminen, tiimien johtaminen, markkinahaasteisiin vastaaminen – saavat oman pohdiskelun helposti unohtumaan.

Mutta itsearvioinnin ei tarvitse olla pelottavaa. Kyse on siitä, että varaa aikaa pysähtymiseen ja työskentelee valmentajan, mentorin tai muun tukihenkilön kanssa, joka voi auttaa johtajaa eteenpäin. Kyse on siitä, että antaa itselleen luvan hidastaa ja nähdä haavoittuvuus vahvuutena, ei heikkoutena. Kun pysähdyt reflektoimaan, saat selkeyttä, uusia ideoita ja energiaa johtaa tarkoituksella. Se ei ole helppoa, mutta harjoittelun myötä siitä tulee yksi tehokkaimmista työkaluista henkilökohtaiseen kasvuun ja parempaan johtajuuteen.

Paras johtajuuden kehittäminen ei keskity vain yksittäisiin taitoihin, vaan se ottaa tasapainoisen lähestymistavan, jossa yhdistyvät strateginen osaaminen, tunneäly ja sidosryhmien hallinta. Tämä kokonaisvaltainen kehitys auttaa johtajia tekemään syvällisemmän ja merkityksellisemmän vaikutuksen jokaiseen johtajuuden osa-alueeseen.

/Birn+Partners, Finland