Muutoksen tuulet terveydenhuollossa ja yhteiskunnassa haastavat lääketeollisuuden - Merck Finlandin toimitusjohtaja Johanna Bexar-Hannula näkee yksilöllisen lääkehoidon alaa puhuttavana ja keskeisenä teemana.

Lääketeollisuudessa ja sen yhteistyössä terveydenhuollon kanssa on tapahtumassa merkittäviä muutoksia. Lääkeala ja hoitotyö kehittyvät ja muuttuvat. Keskeisiä aiheita ovat ennaltaehkäisevä terveydenhoito ja terveysdatan hyödyntäminen, yksilöllinen lääkehoito, innovaatiopolitiikka ja uudet teknologiat.

Merck Finlandin toimitusjohtaja Johanna Bexar-Hannula näkee yksilöllisen lääkehoidon alaa puhuttavana ja keskeisenä teemana.

”Toivon yksilöllisessä lääkehoidossa nähtävän merkittäviä edistysaskeleita tulevina vuosina. Genomitiedon, bioinformatiikan ja tekoälyn parempi hyödyntäminen auttaa parhaimmillaan tulevaisuudessa tunnistamaan yksilöllisiä hoitomahdollisuuksia entistäkin paremmin. Etähoitomahdollisuuksien kehittyminen ja seuranta sekä kliinisten tiedonkeruuteknologioiden kehitys tulevat tarjoamaan entistäkin parempia mahdollisuuksia yksilöllisen lääkehoidon seurantaan ja toteuttamiseen.”

Vaikka uusien teknologioiden kehitys ja valjastaminen käyttöön maksaa, Johanna Bexar-Hannula uskoo tämän kehityksen johtavan tehokkaisiin ja nykyistä vähemmän haittavaikutuksia aiheuttaviin hoitoratkaisuihin.

Miten innovaatioiden syntyä voidaan tehostaa?

Uusien innovaatioiden syntyminen tehokkaammin olisi tärkeää. Tähän tarvitaan Bexar-Hannulan mukaan etenkin yhteistyötä alan eri toimijoiden välillä.

”Tutkijoiden, lääkeyritysten ja alan muiden toimijoiden välinen aktiivinen vuorovaikutus on kaiken innovaatiotoiminnan ydintä. Lisäksi sääntely-ympäristön selkeyttäminen ja regulaatioiden helpottaminen, sekä EU- että kansallisella tasolla kannustaa yrityksiä investoimaan uusiin kehityshankkeisiin.”

Johanna Bexar-Hannula uskoo uusien teknologioiden, kuten tekoälyn ja koneoppimisen hyödyntämisen lääketieteellisessä tutkimuksessa nopeuttavan jatkossa innovaatioiden syntymistä.

Tietyt terapia-alueet tulevat väistämättä kasvamaan väestön ikärakenteen ja lisääntyvien kansantautien myötä.

”Immunoterapioiden odotetaan jatkavan kasvuaan syövän hoidossa lähitulevaisuudessa, samoin uudet läpimurrot neurologisten sairauksien hoidossa voivat hyvinkin olla tulevaisuuden kasvun ja kehityksen alueita. Harvinaissairauksien hoidon kehittyminen ja potilaiden parempi tunnistaminen ovat myös selkeästi kiinnostuksen kohteena”, Johanna Bexar-Hannula kertoo.

Yhteistyö lääkärien kanssa helpottuu uusien teknologioiden avulla

Teknologiat ja panostukset eri terapia-alueisiin muuttuvat, mutta lääkärit tulevat edelleen tarvitsemaan jatkuvaa koulutusta uusista hoitomuodoista ja lääkeinnovaatioista. Bexar-Hannula uskoo teknologian kehityksen ja sen tehokkaamman hyödyntämisen auttavan lääkäreitä pysymään helpommin ajan tasalla uusimmista hoitomuodoista.

”Erityisesti tehokkaiden tiedonjakelualustojen ja verkostojen kehittäminen auttaa jatkossa lääkäreitä. Teknologisten ratkaisujen hyödyntäminen mm. lääketieteellisten tietokantojen, tekoälyn ja muiden teknologisten ratkaisujen käyttö auttanee tulevaisuudessa lääkäreitä löytämään ja arvioimaan uusia hoitomuotoja entistäkin paremmin.”

Muutokset esimerkiksi terveysdatan ja erilaisten teknologioiden hyödyntämisen kehittyessä tulevat muuttamaan erilaisten asiantuntijoiden tarvetta ja organisaatioiden rakennetta lääketeollisuudessa mutta myös terveydenhuollon puolella.

”Kasvava tarve datan analysoinnille terveydenhuollossa todennäköisesti johtaa suurempaan kysyntään erityisesti data-analytiikan ja tekoälyn asiantuntijoille. Yksilöllisen terveydenhuollon kehittyessä genetiikan ja molekyylibiologian asiantuntijoille voi olla kasvava tarve, erityisesti yksilöllisten hoitomuotojen kehittämisessä. Yksilöllisen terveydenhuollon myötä potilaslähtöisyys korostuu entisestään. Terveysdatan kasvava määrä edellyttää myös tietoturva- ja eettisten kysymysten asiantuntijoita varmistamaan potilaiden yksityisyyden ja toiminnan eettisten periaatteiden toteutumisen”, Bexar-Hannula toteaa.

Miten lääkeala Suomessa pärjää verrattuna muihin maihin?

Suomessa on Bexar-Hannulan mielestä vahva tutkimusympäristö, joka osaltaan tukee lääkealan innovaatioita ja kehitystä. Suomen kattava terveysdata ja potilastietojärjestelmät mahdollistavat laajamittaiset tutkimukset ja analyysit, mikä parhaimmillaan tukee sekä uusien lääkkeiden kehitystä että olemassa olevien hoitomuotojen arviointia.

”Meillä on vahva perinne terveydenhuollon ja lääketeollisuuden yhteistyöstä, mikä osaltaan edistää uusien hoitomuotojen käyttöönottoa ja innovaatioiden hyödyntämistä. Tulevaisuudessa Suomi voisi näyttää entistäkin parempaa esimerkkiä panostamalla mm. vieläkin vahvemmin tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan, markkinoimalla niitä aktiivisesti, laatimalla fiksua sääntelyä sekä viemällä innovaatiomyönteistä viestiä aktiivisesti eteenpäin esimerkiksi EU:ssa.”

Kiitämme toimitusjohtaja Johanna Bexar-Hannulaa haastattelusta ja asiantuntemuksensa jakamisesta.

/Riitta Rautakoura, Executive Consultant, Birn+Partners Finland